Sepi ja Marja-Leena Ruudun takaa =)

-Heipä hei lukijat ja terveisiä täältä meiltä Marja-Leenan kanssa. 

Olemme tässä seikkailleet blogissa kohta vuoden ja 8 kuukautta ja olleet blogi kuvauksissa ties missä päin Suomea. Ja niinkuin näkyy, niin matkaa tehdessä sitä rähjääntyy ja niinkuin sylvanian families eläimillä on tapana, niin turkkimme kuluu ja meissä alkaa näkyä "käytönjälki". 

Minä kesällä putosin päistikkaa suoraan nurmikolle ja sain nenän pääni vihreäksi. Olet kenties sen saattanutkin huomata pääblogin puolella tarinoissa.  Samoin käteni ovat alkaneet kulua ja paljas pinta loistaa sieltä täältä ja korvieni väri on haalistumassa. Toki minulla on ikääkin ja eläkepäivät lähestyvät mutta tälläistä seikkaillessa tapahtuvaa kulumista tapahtuu väkisinkin. 

Jalkanikin alkavat väsyä, olenhan toki liikkunut ulkokuvauksissa niin keväällä, kesällä, syksyllä kuin talvellakin. Yllättävän hyväkuntoinen silti olen siihen nähden minkä verran on kuvauksia tehty. 

Rakas vaimoni Marja-Leena on myös saanut tuntea nahoissaan liikkumisen. 

Hänen korvansa ovat haaleammat kuin minun. Tarkkasilmäinen blogin seuraaja on saattanut huomata että jo ihan ensimmäisissä kuvauksissa mitä Marja-Leenasta on kuvattu, häneltä puuttuu hiirelle ominaiset viikset. Niitä ei ole ollut lainkaan, vaikka meidän hiirisuvussamme kaikilla hiirillä on viikset. 

Marja-Leena on ikänsä työskennellyt Sylviankylässä koulun siivoojana, ja niinkuin näkyy alkaa jo kädet olla kuluneet ahkerasta työstä.  Turkki on kulunu pois ja alta paljastuu suoraan paljasta pintaa. 

Samoin Marja-Leenan jalat ovat alkaneet kulua. 

Se meissä sylvanian families eläimissä on että meiltä saattaa väri alkaa hankautua haaleammaksi tai pahimmassa tapauksessa turkkia kuoriutuu irti. Varsinkin jos olemme kokoaikaisessa käytössä leikeissä tai kuvauksissa.  Useammissa koiraroiduissa on pidempään leikkien jälkeen ollessa nenänpäät haalistuneet, samoin kuin korvat. Sille ei vain mahda mitään. Ja vielä omana lukunaan on se miten keräämme kaiken pölyn ja irtoroskan itseemme, tässä tapauksessa on teippirulla parhain apu. Sillä lähtee kaikki irtoroska turkistamme. Meillä ruskeilla hiirulaisilla on vielä helppoa, mutta kuulemma valkoiset hiiret joutuvat käymään salongisssa turkki harjauksessa joka viikko. 

Me olemme Marja-Leenan kanssa miettineet siirtyvämme pikkuruiseen olohuoneeseen lukemaan lehtiä ja istumaan torkkupeittojen alle. Saamme oman pienen boksin, jossa voimme istua ja nauttia sylviankadun tapahtumista. Älä sinä silti huoli, emme me blogista mihinkään katoa. Seikkailemme Marja-Leenan kanssa entiseen tapaan siellä mutta hahmomme alkavat olla niin kuluneita että pääsemme nauttimaan lepohetkiä kuvauksista. Se on sitä nykyaikaa kun voi tilata netin kautta varahahmon ja ottaa sen kuvauksiin mukaan. Ja kuulemma uusi entistä ehompi Sepi Hiireläinen on tulossa Marja-Leenan kanssa. Tätä blogia on kuulemma niin kiva kirjoittaa että haluamme seikkailla tarinoissa vielä pitkän aikaa =) 

Joten ethän ihmettele siis jos näytämme jossain vaiheessa blogissa uuden karheilta ja siisteiltä, se johtuu siitä syystä että olemme saaneet stuntti näyttelijät paikalle meitä auttamaan. Me istumme siellä olohuoneessa ja odotamme yhtä innolla kuulevamme uusia tarinoita. Lupaan että liitämme tähän Marja-Leenan kanssa sitten kuvan omasta olohuone nurkastamme kun se on valmis. 

Joten, on ollut suunnaton ilo seikkailla blogissa ja seikkailut jatkuvat stunttiväen avustamana. Kyllä sitä on kaikkea tullut koettua ja se näkyy meissä =) 

Mukavin syysterveisin, Sepi ja Marja-Leena Hiireläinen 

Tässä vielä kuvapläjäys meidän yhteisistä hetkistämme Marja-Leenan kanssa <3  <3  <3

Meidän seikkailut jatkuvat ja innolla odotamme miten stunttihahmot pärjäävät meidän rooleissa =) 

Lukemisen iloa teille lukijoille jatkossakin Sylviankadun tarinoiden parissa.